Hellin unia on talviyön syli, uninen äänikudelma lepääville kehoille
“Pääosa nukkujista johdatetaan ensin ohi hypnoottisten nukahtamiskuvien, jotka nousevat syvyydestä: hetkisen nukkuja on hämärtymisen tilassa, jossa risteilee päivän mielialoja ja elämyksiä, kaikenlaisia kuvitelmia ja noita kuvia.” Ernst Aeppli
Hellin unia on ylistys unille, ihmisen tajunnan tajuttomalle avaruudelle. Jokistudion seinillä resonoiva uninen äänikudelma kutsuu yleisön lepäämään hämärän vuodenajan sylissä. Jokaiselle kokijalle on pedattu oma vuode.
Pikku hiljaa ympäröivä tila pimentyy siirtäen näköaistin syrjään arkiselta hallitsijan paikaltaan. Yhä unenomaisemmaksi käyvä äänimaailma luo tilaa kiireessä liian usein ohitetulle keholle tai tunteille, omille unille, unelmille ja mielikuvituksen avautumiselle.
Työryhmää ovat inspiroineet perityt unipäiväkirjat, sukujen unennäkijät sekä 1900-luvun alun psykoanalyysin unitulkinnat, erityisesti Ernst Aepplin kirja Unet ja niiden selitys.
Työskentelyä ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahasto ja Samuel Huberin taidesäätiö.
