Multi-emotionaalis-surrealistinen nukketeatterisoolo, nuketuksen ja pienten (jopa vatsasta tulevien!) äänien taidokas ylistyslaulu, joka kutoutuu identiteettisotkujen ja antiikin Ariadne-myytin villalankaiseen ytimeen. All in English!
Merja Pöyhösen nukketeatterisoolo sotkeutuu kreetalaisten myyttien ja lomamuistojen kautta suomalaisen identiteetin ytimeen. Se on rakkaudentunnustus juurille ja taustoille, nukeille, viinille, metsille ja minotauruksille. Se on myös yhden naisen nukketeatterillinen taidonnäyte ja itsensäylitys: sekä nukkehahmojen lukumäärässä, nopeudessa, että tuoreesti haltuunotetussa vatsastapuhumisen taidossa.
“It’s not easy to be a Finn. The one without a decent history or self-esteem, who looks like a potato. I would change all my great inherited nature-relationships for even a little bit of Mediterranean cultural heritage and social skills. And I would sacrifice all that is or has ever been mine, if somebody like that, not like me, loved me back.”
Ariadne – a Mess is an amazingly skillful one woman show and a multi-emotional tragicomedy constructed with questions of identity, ugly knitted puppets with very big eyes and hearts and the antique myth of Ariadne. This show is also its creator Merja Pöyhönens’ personal quest to learn ventriloquism and speak with as many voices as humanly possible.
“Merja Pöyhönen on aivan ilmiömäinen nukkenäyttelijä, jonka sormista ja kahdesta niihin kiinnitetystä silmästä syntyy mitä elävimpiä hahmoja.” (Annikki Alku, Demokraatti)
“Esitys on itsessään kuin (lanka)labyrintti, monimuotoinen ja monipuolinen”. (Paljon melua teatterista- blogi)
“Esityksessä on jotain vähän kuin humaltunutta, kuten myös viinin jumalana tunnetulle Dionysokselle sopii. Koko ajan ollaan ääritilanteessa, tunteet vaihtelevat ja asiat sanotaan liian suoraan. Miten koukuttavaa!” (Maria Säkö, Helsingin sanomat)
