Alma Rajala, Kuva Jesper Dolgov
Alma Rajala, Kuva Jesper Dolgov

Alma Rajala

Meillä on käsissämme jotakin aivan ainutlaatuista!”

Tehtaan väkeä esittelevässä taiteilijahaastatteluiden sarjassa ensimmäisenä vuorossa on Huoneiden kirja -suurteoksen taiteellinen johtaja Alma Rajala. 

”Eikö se joka on saanut suoran vastauksen tahdokin salaisuutta joka kestää läpi elämän?” Kysymys on lainaus Saila Susiluodon Huoneiden kirja -runoteoksesta. Sen voinee ajatella kuvaavan myös tapaa, jolla Alma Rajala suhtautuu näyttämötaiteeseen? Onhan pyrkimyksesi kehittää uudenlaista teatterikieltä.

Ehdottomasti se kuvaa! Haluan teosten olevan avoimia erilaisille tulkinnoille ja tavoille ottaa vastaan. En ole tehnyt ennen näin puhtaasti immersiivistä taidetta, mutta tässä korostuu se, miten jokaisen reitti teokseen omasta elämästään, näiden kahden yhteen punoutuminen ja tulkinnat, ovat ainutlaatuisia, jokaiselle erilaisia. Huoneiden kirjan kohdalla itse esitys rakenteeltaan vaihtelee kulkijan (eli katsojan) kulkeman reitin mukaan. Vaikka tekisin perinteisemmän muotoista teatteria, haluan nimenomaan hakea jotakin salaisuutta, jotakin joka ei täysin aukene, vaan jää mahdollisesti häiritsemään. Tiukkaa juonenkuljetusta ja tarinankerrontaa löytyy kyllä muualta niiden ystäville. Minun teoksistani saa matkaansa vahvoja tuntemuksia ja yllättäviä assosiaatioita.

TEHDAS Teatteri haluaa olla ”seiniään suurempi talo”. Huoneiden kirja -teos jos joku tosiaan kasvaa Tehtaan seiniä suuremmaksi. Onko tuo ajatus seiniään suuremmasta talosta mitenkään, alitajuisestikaan inspiroinut sinua tarttumaan Susiluodon teokseen vai onko puhtaasti sattumaa, että ryhdyit tekemään produktiota, joka istuu noin hyvin Tehtaan linjaukseen?

Susiluodon teos oli mukanani jo ennen kuin oikeastaan kuulin immersiivisen teatterin käsitteestä, saati tutustuin siihen. Myöskään TEHDAS Teatterin upea linjaus ei ollut minulle tuttu vielä, kun selaisin runoteosta miettien, miten ihmeessä sen voisi toteuttaa näyttämölle. Pian oli selvää, että se pitää toteuttaa kokonaiseen taloon, etsittäväksi ja löydettäväksi. Aloin ottaa haltuun immersiivisen teatterin erilaisia muotoja, ja Tehtaalla taisin käydä Venla Luoman juttusilla, kun hän oli vastikään aloittanut teatterinjohtajana. Venla innostui ideastani ja siitä, miten hyvin se sopi Tehtaan linjaan. Venla tuli mukaan myös taiteelliseen työryhmään, ja on omalta osaltaan tuonut tinkimättömyyttä ja hulluutta projektiin. Seiniään suurempi talo, tilalähtöisyys, immersiivisyys, kaikki se oli enemmänkin bubbling under, kuin varsinaisesti syy lähteä tekemään tätä teosta.

Olet ollut mukana lukuisissa Tehtaan produktioissa, niin ohjaajana kuin esiintyjänä. Mitä koet Tehtaan erityisesti antaneen sinulle taiteilijana? Koetko kantaneesi jotain erityisiä seikkoja Huoneiden kirja -teokseen?

TEHDAS Teatteri on ollut merkittävä paikka siitä alkaen, kun valmistuin Turun Taideakatemian nukketeatterin koulutusohjelmasta. Taiteilijana se on antanut minulle merkittävimmän, mitä voi olla: Paikan, jossa olen saanut toteuttaa omaa työtäni. Samalla se on yhteisö, jossa olen oppinut ja kasvanut valtavasti. Mukaan Huoneiden kirjaan on tullut tehdaslainen asenne, jossa tehdään täysillä, vapaan kentän mentaliteetilla, jossa työtä ei pelätä, eikä resurssien puute estä toteuttamasta suuriakaan visioita. Tietysti mukaan on tullut myös valtava määrä ihmisiä, Venlasta, Jarkosta ja Siinasta alkaen monia muita Tehtaan kantavia voimia, taiteilijoita, jotka kuuluvat tähän yhteiseen tekijöiden verkostoon. Tietysti olemme kantaneet teokseen myös kaiken mitä talosta on irti saatu, vanhoja lavasteita, valoheittimiä ja jatkoroikkia ynnä muuta. Myös tekemisen lämpö, joustavuus, vahva yhteistyön henki, kaikki se on niin olennainen osa TEHDAS Teatterin ja sisarverkosto Aura of Puppetsin (joiden väki on isoksi osaksi myös samaa) meininkiä, ettei aina muista että voisi olla myös toisin!

Toimit myös taiteellisessa johtoryhmässä, joka tekee Tehtaan ohjelmistovalinnat teatterinjohtaja Venla Luoman kanssa. Millainen huone Tehdas on sinulle turkulaisessa ja laajemmin suomalaisessa näyttämötaiteen talossa? Millaisessa tilanteessa näet 21-vuotiaan teatterin juuri nyt?

Tehdas on aivan ainutlaatuinen tavalla, jolla pienet teatterit ovat Suomessa muotoutuneet omiksi todellisuuksikseen ihmisten ja verkostojen myötä. Tehtaalla tehdään kiinnostavaa teatterityötä, rohkeaa ja omannäköistä. Nukketeatterinäyttämönä se on poikkeuksellinen, aidosti paikka kehittää taidemuotoa. Tehdas sallii monenlaiset lajityyppikokeilut ja pitää niitä arvossa, taiteen vapaus elää mielestäni tällaisissa yhteisöissä. Taiteellisessa johtoryhmässä näkee hyvin sen, miten paljon Tehdas näyttämönä kiinnostaa ja houkuttelee tekijöitä; ohjelmisto- ja vierailutarjouksia tulee valtavasti. Tehdas on jatkuvasti vakavammin otettu toimija teatterikentällä. Resurssit ovat kasvaneet myös, mutta eivät tietenkään samaa tahtia tason ja laajentuneen verkoston kanssa.

21-vuotiaasta puheen ollen, Huoneiden kirjan piti olla Tehtaan 20-vuotisjuhlateos, mutta pandemian vuoksi ensi-ilta siirtyi vuodella. Lienee juhlallista päästä viimein juhlistamaan paitsi 21-vuotista taivalta, myös sitä miten Tehdas ja Huoneiden kirja -työryhmä ovat kunniakkaasti tänä yhä epävarmana aikana selvinneet?

Tähän pandemia-aikaan pitää palata joskus myöhemmin uudelleen ja pohtia sitä mitä se oikeasti on merkinnyt. Nyt kaikki on niin rikkonaista, edelleen viikkoa ennen ensi-iltaa oli sydän kurkussa, kun tiedotettiin Varsinais-Suomen siirtyneen jälleen leviämisvaiheeseen. Konkreettisia rajoituksia siitä ei seurannut, mutta hetkeen emme tienneet jälleen kerran, kuinka projektin käy. Tämä on ollut hermoja raastavaa epätietoisuudessa hapuilua. Ja siksi, kyllä, on mielettömän juhlavaa, että Huoneiden kirja saa ensi-iltansa. Ja ihan alkuperäisellä suunnitelmalla, joka on todellakin tehty ennen pandemia-aikaa, mutta joka sattumoisin ripottelee kulkijat ja esiintyjät turvallisesti eri puolille valtavaa taloa. Vuosi on ollut yhtä selviämistä, mutta toisaalta, myös positiivisessa mielessä, Tehdas on selvinnyt hyvin, tehnyt luovia ratkaisuja, muuttanut suunnitelmia miljoona kertaa, uskonut teoksiin ja tekijöihin ja pyrkinyt näiden kannalta parhaimpiin mahdollisiin päätöksiin. Huoneiden kirjan taiteilijat osoittivat uskomatonta joustavuutta myös, kun projekti päätettiin aikaisin keväällä 2020 siirtää suoraan vuodella. Hirveästi lisätöitä se vaati tuotannollisesti, eikä tilanteen jatkumista näin akuuttina kukaan tietysti silloin osannut ennustaa. Kuitenkin nyt tuntuu että kaikki ponnistelu on kannattanut. Meillä on käsissämme jotakin aivan ainutlaatuista!

Olet Huoneiden kirja -teoksessa satapäisen taiteilijajoukon taiteellinen johtaja. Voisi kuvitella mittavan produktion tarjonneen uudenlaisia oivalluksia monista työryhmän johtamiseen liittyvistä seikoista? Onko jotain keskeisiä oivalluksia, jotka ovat avanneet uusia ajatuksia myös mittasuhteiltaan tyystin toisenlaisista teoksista?

Olen aiemmin ajatellut, että ideoiden yhteinen pallottelu, teosten tukeminen ei olisi minun vahvuuteni. Nyt olen huomannut, että onkin tosi luontevaa ja palkitsevaa saada käydä näitä keskusteluja lukuisten taiteilijoiden kanssa ja olla mukana heidän prosesseissaan kohti yhteistä, mutta itsenäisistä osasista muodostuvaa teosta. Olen pyrkinyt yhteisyyteen, ja varmasti onnistunut sellaisen fiiliksen luomisessa, että tätä luodaan todella yhdessä, ja jokaisen tekeminen on tärkeää. Johtajuudessa on kuitenkin se vähän raskas puoli, että päätöksiä ja linjauksia kuitenkin tarvitaan, yhteisyydessä ei voi vain lillua, pitää olla valmis antamaan selkeitä ohjeita. Sitäkin olen oppinut, tiettyä pragmaattisuutta, että aina ei ole tilaa keskustelulle ja pohdinnalle, joka on itselleni luontevaa, vaan asiat on laitettava tarvittaessa halki, poikki ja pinoon. Ajan kanssa huomaan taatusti mitä kaikkea olenkaan tämän projektin myötä oppinut!

Kuinka tiivistä dialogia teoksesi omasta mielestäsi keskenään käyvät? Onko Huoneiden kirja toiminut jo jonkinlaisena sytykkeenä tuleville teoksillesi? Jos on, mitä voit tällä erää paljastaa?

Yleensä esitysideat alkavat itsenäisistä oivalluksista, kuten Huoneiden kirja -teos ihan vain siitä runoteoksen valtavan inspiroivasta lukukokemuksesta. Usein myöhemmin tajuan, että olen intuitiivisesti aina mennyt kohti joitain tiettyjä maastoja, joitain teemoja ja asioita, jotka eivät ole ensi näkemältä tuntuneet olevan idean ytimessä, mutta jotka paljastuvat prosessin myötä niiksi samoiksi maisemiksi, joissa aina liikun. Huoneiden kirja jatkaa ensinnäkin konkreettisesti runouden tutkimista näyttämöllä, tai ylipäätään suhteessa muihin taidelajeihin. Samoin ajatteluni materiaalien, esineiden, tilojen ”nukketeatterillisuudesta”, tietystä esinetodellisuuden omaehtoisuudesta ja materiaalin sieluisuudesta on vahvasti mukana Huoneiden kirjassa. Se johtaa myös jotenkin automaattisesti taiteidenvälisyyteen, sillä minulle teatteri on aina ollut kokonaisvaltaista kuvan, tekstin, äänen ja muiden elementtien kudosta, ei niinkään sidoksissa mihinkään tiettyyn lajityyppiin. Immersiivisyys ja katsojan paikka keskiössä, ja sitä kautta kokemuksen tutkiminen, on minulle uutta, ja sitä ehkä jatkan myöhemminkin. Paljastettavaa ei vielä kauheasti ole, jatkan Huoneiden kirjan jälkeen hetkisen verran jo valmiiden suunnitelmieni parissa, mutta piakkoin tulee vastaan uusi risteyskohta, jossa katson mihin suuntaan seuraavaksi. Mitä kohti esimerkiksi juuri Huoneiden kirja minua on sysännyt.

Nimi: Alma Rajala

Syntymävuosi: 1978

Koulutus: FM, Teatteri-ilmaisun ohjaaja (nukketeatteri)

Tärkeimmät teokset: Sukupuuttoparatiisi (Mekaaninen joutsen, dramaturgia ja ohjaus 2021), Paleleva elefantti (Tehdas Teatteri, käsikirjoitus ja ohjaus, 2015)

Merkittävimmät teatterikokemukset: Kesäyön unelma (Pyynikin kesäteatteri 1982), One Way Street (Sandglass Theatre, Kesäaika päättyy -festivaali 2003)

Valtteri Lipasti

”Kuin J. Springsteen löisi kättä Bruce Karjalaisen kanssa!” Tehtaan väkeä -taiteilijahaastatteluiden sarjassa muusikko Valtteri Lipasti,…

Hanna-Reetta Schreck

”Omakuva muuntuu kaiken aikaa ja sillä on oikeus muuttua” Omakuva-esityksen taiteilijaryhmä työskentelee Tehtaalla ensimmäistä kertaa.…

Alma Rajala

”Meillä on käsissämme jotakin aivan ainutlaatuista!” Tehtaan väkeä esittelevässä taiteilijahaastatteluiden sarjassa ensimmäisenä vuorossa on Huoneiden kirja -suurteoksen…
Close Menu